Tänään aamulla ajattelin paistaa hiukan munia ja pekonia kaveriksi
mutta kun laitoin kaasupullosta kaasun tulemaan rupesi saman tien
kaasua tulemaan myös hellan levystä. Tätä sitten kovasti ihmettelin ja
ropelsin hellan kaasukytkintä jä sytytintä. No syttyihän se, lieskaa
tuli päältä ja hellan alla (!) olevasta kaapista. Totesin, että ei
toimi oikein ja laitoin kaasupullon kiinni. Hetken mietittyäni laitoin
pullon taas auki ja kaasu tosiaankin tuli sukkana hellasta joten
laitoin pullon kiinni ja tuuletin kaasut pois.
Soitin sitten E:lle ja hän soitti management officeen josta sitten tuli
pari kaveria (mestari ja oppipoika). Totesivat saman, että kaasu tulee
suoraan läpi ja E tulkkasi, että hellan kaasukytkin on rikki. No
maanantaina house lordin serkkupoika tulee katsomaan tuota ja
mikroaaltouunia myös (se kämähti jo aiemmin). Eli olemma sähköuunin ja
riisinkeittimen varassa. Onneksi läheltä löytyy kiinalainen ravintola
mistä saa hyvää ruokaa myös kotio. Hiukan suututtaa (onneksi ei
paljon), kun nämä perusasiat eivät toimi vaan joutuu tappelemaan.
Maanantaina jos ei tapahdu pitää pistää itse tapahtumaan
(ärrinpurrin)...
Käytiin tänään kaupassa ja esikoinen myös
kampaajalla. Hirveän pitkään ne pesee ja leikkailee eli aina menee
vähintään tunti ennen kuin tulee valmista. Mutta lopputulos oli ihan
hyvä. Vaavit sai taas runsaasti huomiota minkä oli melkein ehtinyt
unohtaa Korean reissulla.
Kampaajalla vaahdotettavana:
Sitten kävimme syömässä mäkkärissä (meikä on paha) ja ruokakaupassa.
Mulla näemmä hedelmätiskit on se kohta Carrefourissa milloin palaa
meikäläiseltä käämit. Siellä on yleensä hillitön tungos, myyjät huutaa
megafooneihin ja pikkaset alkaa myös myös väsähtämään. Muuten ei ole
ollut minulle ongelmaa ihmispaljoudessa, ehkä meteli on se juttu minkä
kanssa olen vähiten sinut (tosin sitähän voi harjoitella kuuntelemalla
Teräsbetonia tai jotain muuta laatuheviä).
Laatuhevistä
puheenollen vaimo sanoi eilen nätisti, että mulla on "p*sk*st*
musiikkimausta huolimatta ihan hyväkin musiikkimaku" kun hehkutin sille
Coldplayta ja annoin musiikkinäytteen. Ja tottahan se on, että tulee
kuunneltua laidasta laitaan. Meikälle se on enemmänkin
purkautumiskanava ja fiilistely myös eli kun on rankkaa kuuntelen
Teräsbetonia. Jos olen muuten väsy tai v*tuttaa kuuntelen jotain
Eminemin Criminalia (toim. huom. olen monta viikkoa aloittanut koneella
näpyttelyn tolla Eminemin biisillä). Jos on koti-ikävä kuuntelen
Värttinää. Living Colour on ollut kestosuosikki nyt pitemmän aikaa,
sitä olen kuunnellut muuten vain. Viimeisin ihastukseni Coldplay on
selkeästi haaveilu- ja fiilistelymusaa.
Tässä neiti A:n kanssa kuunnellaan Coldplayn Clocksia:
Pikkaset tänään telkkarinkatseluhuoneessa katselevat ulos (ei meillä nyt ihan noin isoa telkkaria ole):
lauantai, 8. lokakuu 2005
Kommentit