Eilen pikkasten iloksi menimme taas hiekkarannalle ja koska tuuli jostain kumman syysta puhalsi rannalta merelle pain lahti rantapallomme matkalle. Meika sitten lahti sita pelastamaan ja sita mukaa kun etenin pallon suuntaan se lahti kauemmaksi ja kauemmaksi. Ranta oli tosi matala mutta siella taalla oli teravia kivia ja molempiin jalkoihin tuli viiltoja ja toisesta hiukan vuosi vertakin. Nyt tuntuu ihan ok:lta.

Eilen aloitin myos Harry Potterin lukemisen ja hyvalta vaikuttaa. Sita edellinen Weston Lang oli kylla puuduttavaa luettavaa, luin sen lavitse sisulla (Suomalaisella), aikamoista jaarittelua eika tarina tuntunut etenevan ollenkaan. Takakannen mukaan Weston parhaita romaaneja...

Taalla tapaa paljon raatalipaikkoja missa on sisaanheittajana sulavapuheisia nuoriamiehia. Kysyvat mista ollaan tulossa ja kun vastaa etta Suomesta heittavat sitten suomeksi "Hyva paikka, halpoja paitoja, hyva puku halvalla!". Nykyaan vastaan samaan kysymykseen etta olen ruotsista, siihen heilla ei nayta olevan vakiojaarituksia ja saan olla rauhassa.

Muutenkin elama taalla on samaa kuin muuallakin, ihmiset kysyvat, etta ovatko kaksosia, myonnan ja he sitten siihen, etta ovat suloisia. Muutenkin tuntuu, etta viestimiseni ulkomaailmaan on pelkastaan pikkasten kaksosuuden myontamista...