Nyt sitten sain nikkarointipuuskan ja korjasin seitsemän oven ovistopparin (semmoinen magneettijutska mihin ovi näppärästi tarttuu). Siinä kuusiokoloavaimella ja ristipääruuvarilla kun hommailin mietin samalla miten omistaja/edellinen asukas on päästänyt nämä tällaiseen jamaan. Kyse ei voi olla laiskuudesta tai tyhmyydestä. Päädyin siihen lopputulokseen, että tekevät niin paljon hommia, että eivät sitten jaksa kotona enää panostaa pikkuasioihin.

Korjasin myös porealtaan kaukosäätimen missä oli pattereilla huono kontakti, pitää testata tossa iltasella. Parisänkymme päädystä puolestaan olisin kiristänyt ruuvit mitkä tulee laidan sisällä oleviin vastakappaleisiin mutta kyseiset vastakappaleet olivat kolmessa tapauksessa neljästä rikki siten, että pääty lepää päätypulttien varassa. Onneksi itse patja ja sänky makaa omien jalkojensa varassa mutta pitää kaupasta etsiä vastakappaleet.

Sängystä puheenollen vaavit heräsivät tasan seitsemältä joten ei pimennysverho mitään autuutta tuonut elämään. Elämme vielä toivossa, että saadaan pitkiä yöunia. Vaimolle se on tärkeä, kun on aamu-uninen. Meikä herää joka tapauksessa puoli seiskalta, tosin viikonloppuna nukkuisin mielelläni pidempään.

Mutta nyt ennen viikottaista taifuunia pitää syödä/syöttää jotain joten niihin puuhiin, päivitän myrskyfiilistelyjä myöhemmin jos kykenen. Pitää tosin ennen sitä käydä kaupassa...